Siiri Uusitalo

Sigrid Karolina syntyi 4.7.1878 Lammin Kivismäen Marttilan torpassa. Vanhemmat olivat Torpare Johan Henrik Uusitalo ja vaimo Karolina Alexandersdotter.  Sigrid Karoliina ja Johan Oskar olivat sisaruksia.

Siiri oppi lukemaan jo viisivuotiaana, jolloin hänen isänsä oli todennut, että Liina pitää viedä seuraavana talvena lukusiin. Siiri kävi  ylemmän kansakoulun ja Hämeenlinnan Pikkukouluopettaja (kiertokoulunopettaja) seminaarin 1893-1894. Seuraavana keväänä nuori 16-vuotias Sigrid valittiin kotipitäjäänsä Lammille kiertokoulunopettajaksi. 

Vakavan kotikasvatuksen ohella vallitsi Siiri Uusitalon lapsuudenkodissa harras evankelinen henki. Läheisesti liittyneinä Evankeliumiyhdistyksen toimintaan hommasivat Uusitalot vuosittain evankeliumijuhlia sekä Lammille että Koskelle. Koti oli myös avoin sanan julistajille.

Siiri Uusitalo hyväksyttiin Jyväskylän opettajaseminaarin ensimmäisen luokan koeoppilaaksi  19.8.1896. Hän valmistui neljän opiskeluvuoden jälkeen kansakoulunopettajaksi ja sai Jyväskylän seminaarin päästökirjan 9.6.1900.  Jyväskylän seminaarin matrikkelissa mainitaan, että Siiri Uusitalo oli opettajana Hollolan Kastarin kansakoulussa vuodet 1900-1903.



Nuori kansakoulunopettaja Siiri Uusitalo kirjoittaa päiväkirjaansa talven tulosta syksyllä 1901. Teksti kuvaa hyvin herkän nuoren naisen ajatuksia.

Syvä uskonnollisuus oli Siirille tärkeä elämänohje nuoruudesta alkaen.  Sysäyksen lähetyskutsumukseen hän lienee saanut kesällä 1900 Koskella vietetyssä Japanin-lähetyksen juhlassa, missä vierailivat pastori Wellroos ja ylioppilas Lindberg (Niinivaara). 

Vahvan kristillisen kodin perinnön ja vahvistuvan henkilökohtaisen vakaumuksen perusteella Siiri Uusitalo haki keväällä 1903 SLEY:n lähetystyöntekijäksi Japaniin. Hänet valittiin ja muutamaa kuukautta myöhemmin hän oli jo matkalla.

Alla kuva Siiri Uusitalosta Japanissa lähetystyöntekijänä, kuva on n. vuodelta 1904.



Siiri Uusitalo toimi koko työikänsä lähetysopettajana Japanissa.  Tullessaan viidenneltä lähetysjaksolta kotimaahan hän oli yli 60-vuotias. Hän kuoli kotonaan Helsingissä 16.2.1945.

Päiväkirjaa Siiri Uusitalo piti koko ikänsä.  Muistiinpanot ovat säilyneet ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa ja niihin voivat tutkijat käydä vapaasti tutustumassa.  

Elämää, tapahtumia ja ihmisiä Siiri Uusitalo kuvaa monissa päiväkirjoissaan tavalla, mikä on säilynyt mielenkiintoisena ja elävänä tähän päivään asti. Useat tutkijat (mm. Seija Jalagin) ovat käyttäneet päiväkirjoja lähteenä kuvatessaan 1900-luvun ensimmäisen puoliskon Japania ja sen yhteiskunnallista muutosta.  Siiri Uusitalo oli lomalla Suomessa vuonna 1918. Hän oli kasvatustyöntekijänä  myös Lahden vankileirillä ja kuvaa vankien tuskaa ja toivoa monissa päiväkirjamerkinnöissään.  

Alla kuva Siiri Uusitalosta toinen vasemmalta.  Kuva on n. vuodelta 1910.