Jost Qvant

Jost Qvant syntyi vuonna 1608 Liivinmaalla.  Muita tietoja hänen juuristaan ei ole tiedossa. 

Ensimmäiset merkinnät Jost Qvantista löytyvät  Jacob De la Gardien ratsukomppanian rullista vuodelta 1635.  Jost Qvant ja kuusi muuta miestä on palkattu som  "uppvaktare".  Sana merkitys on epäselvä, mutta tarkoittanee tiedustelijaa tai vartiomiestä.



Jost Qvant jäi kruunun palvelukseen ja häne yleni kahdeksassa vuodessa komppanian päälliköksi eli ratsumestariksi.  Uudenmaan ja Hämeen Läänin Ratsuväkirykmentin Ratsumestariksi Jost Qvant ylennettiin 15.1.1643.

Alla kopio  Ratsumestari Jost Qvantin komppaniasta vuoden 1649 rullassa. 



Kuningatar Christina aateloi Jost Qvantin  nimellä von Qvanten vuonna 1650 ja hänet kutsutttiin Ruotsin Ritarihuoneen jäseneksi. 

Alla on kuva von Qvanten-suvun vaakunasta Helsingin Ritarihuuoneella. Suomessa suku kirjattiin aateliskalenteriin numerolla 41.



Jost Qvant sai 20.12.1645 elinaikaisen läänityksen Haapaniemen säteriin Kangasalla sekä Haapasaaren ja Noksioisten tiloihin Sahalahdella. Hän sai säterivapauden 21.7.1647. Edellä mainittujen tilojen lisäksi Jost Qvant sai muita pienempiä tiloja eteläisestä Suomesta.

Naimisiin Jost Qvant meni 25.6.1643 Ingeborg Gerdnerin kanssa Tukholman Saksalaisessa kirkossa. Vaimo kuoli  muutaman vuoden jälkeen 1647 Haapaniemen säterissä.  Avioliitto oli lapseton. 

Vaimon isä Wellam Gerdner oli 1614 Tukholmasta Turkuun muuttanut kauppias. Suku oli alunperin Skotlannista, mistä Ingeborg  Gerdnerin isoisä oli paennut uskonvainoja Ruotsiin. Wellam Gerdner oli menestynyt kauppias ja häneltä jäi viisi alaikäistä lasta ja mittava omaisuus. Omaisuudesta, varoista ja veloista sekä perinnöistä käytiin lukuisia käräjäriitoja. Ingeborg Gerdner meni vuonna 1638 ensimmäiseen avioliittoon rikkaan kauppiaan Jakob Wollen kanssa, mutta avioliitto jäi vain muutaman vuoden mittaiseksi. 

Jost Qvant meni Ingeborg Gerdnerin kuoleman jälkeen uusiin naimisiin Eva Magdalena von Richterin kanssa, muutti Sahalahdelle ja sai uuden vaimon kanssa kolme lasta. Henrik Johan syntyi 1651, Gustaf Adam 1653 ja Anna Magdalena n. 1655.  Eva Magdalena von Richter oli vanhaa balttilaista aatelissukua. 

Jost Qvant erosi kruunun palveluksesta vuonna 1655, sai ylennyksen majuriksi ja kuoli Haapaniemessä vuonna 1667.