Kylästä kartanoksi

Runsaan kartano on käynyt läpi monia eri vaiheita historiansa varrella. Se perustettiin ensin mahdollisesti eräsijaksi, jossa oleskeltiin metsästämässä ja kalastamassa. Viimeistään keski-ajan kuluessa Runsas vakiintui tilaksi, jonka valtaamat maa-alueet sijaitsivat pääosin Lempiäniemen alueella.  Lisänimeä "Runsas" käyttäneet isännät viljelivät tilaa aina 1600-luvun alkuun asti.

Ylöjärven Keijärvellä on ollut pysyvää asutusta jo ainakin rautakaudelta asti.  Mikkolan tilan läheisyydestä tunnetaan kalmisto, joka on ajoitettu viikinki- ja ristiretkiaikaan. (800-1050 -luvuille). 

Runsaan kartanon Vyhtyläisen niemestä löydettiin vuonna 1900 rakennustöiden yhteydessä harvinainen pyöreä ja hiottu reikäkivi. Halkaisija n. 10 cm ja paksuus n. 2 cm.  Löytö on ajoitettu kampakeraamiselle ajalle eli ajalle 5000 - 2000 ennen ajanlaskun alkua.

Maakirja oli Suomessa 1530-luvulta alken pidetty rekisteri, joka sisälsi talonpoikaistilat ja kunkin verovelvollisuuden.  Aloitteen maakirjojen laatimiseksi teki kuningas Kustaa Vaasa ja Vesteråsin valtiopäivät päättivät asiasta vuonna 1524. 

Vanhimmat kartat, missä Lempiäniemi ja sen talot on nähtävissä on vuodelta 1667.

Rahan arvo

Markka oli käytössä Ruotsin valtakunnan alueella keskiajalta vuoteen 1776. Se jaettiin tulloin kahdeksaan äyriin. Yksi panni leipäviljaa oli arvoltaan kaksi markkaa ja panni kauraa yksi markka. Leiviskä voita arvioitiin kolmen markan arvoiseksi. Panni = puoli tynnyriä, n. 82 litraa, leiviskä = 8,6 kg.