Isälinja
Sukututkimus on juurien etsimistä. Usein sukututkimus keskittyy niihin esivanhempiin, joiden kohdalla löytyy paljon tietoja, muutakin kuin vain syntymän ja kuoleman vuosiluvut. Tällöin sukupuussa korostuvat ne henkilöt, joista on löytynyt mielenkiintoisia tietoja ja varsinainen oma suora äitilinja saattaa jäädä tietojen vähäisyyden tai jopa puuttumisen vuoksi muita sukulaisia pienempään osaan.
Lähdin selvittämään omaa suoraa isälinjaani, yhdeksän esi-isän tiedot ovat löytyneet ja tiedot päättyvät samaan ajankohtaan, missä kirkonkirjoja ei enää ole.
Markku Uusitalo, isä no 1
Olen kolmen tytären ja yhden pojan isä, joten kerron tässä myös lyhyesti itsestäni.
Olen syntynyt 1947 ja lapsuuteni viettänyt Ylöjärvellä maatalon kolmantena poikana. Vanhemmat tilanomistaja Veikko Uusitalo ja Sirkka Uusitalo o.s. Marttila.
40 vuoden työuran jälkeen harrastukseni ovat musiikki, valokuvaus ja sukututkimus.
Veikko Kaleva Uusitalo, isälinjan isä no 2
Isäni Veikko syntyi 1911 Hämeen läänin Koskella eli nykyisellä Hämeenkoskella. Vanhemmat tilanomistaja Johan Oskar Uusitalo ja Olga Maria Kalliojärvi.
Kouluvuosien jälkeen Veikko työskenteli isänsä Johan Oskar Uusitalon perustamassa Lahden talouskaupassa ja leipomossa. Isäni kertoman mukaan talouskauppa laajeni ja menestyi, koska Lahti kasvoi 1920-luvulla voimakkaasti. Vuonna 1937 Veikon isä Johan Oskar Uusitalo osti Ylöjärveltä Runsas-nimisen suuren maatilan ja vanhan kartanon. Sota keskeytti nuoren Veikko Uusitalon ja hänen perheensä elämän moniksi vuosiksi. Isäni Veikko Uusitalo viljeli maata ja piti Runsasta kuolemaansa asti. Veikko kuoli 99-vuotiaana vuonna 2011.
Johan Oskar Uusitalo, isälinjan isä no 3
Johan Oskar Uusitalo syntyi 1880 Lammilla. Vanhemmat talollinen Johan Henrik Uusitalo ja Karolina Alexandersdotter.
Johan Oskar suoritti kaksivuotisen käytännöllistietopuolisen maanviljelyskoulun Verhon kartanossa Padasjoella 1903–1904. Koulun jälkeen hän osti vanhempiensa maatilan ja ryhtyi maanviljelijäksi. Johan Oskar meni 1906 naimisiin Olga Maria Adamintytär Kalliojärven kanssa ja he saivat kolme lasta, joista isäni Veikko oli nuorin. Olga kuoli 1920 laapsivuoteeseen neljännen lapsen syntymän yhteydessä.
Oskarista ei kuitenkaan tullut perinteistä maanviljelijää, sillä hän osti ja myi elämänsä aikana lähes kaksikymmentä maatilaa. Tilat olivat yleensä kooltaan sata hehtaaria peltoalan ollessa alle kaksikymmentä hehtaaria. Louna-nimisen tilan Hollolan Lahden kylässä Johan Oskar osti vuonna 1922 ja se oli hänen tärkein tukikohtansa, jonka hän piti aina kuolemaansa asti 1939. Louna-tilan entiset maa-alueet ovat tänään osa Lahden kaupunkia. Johan Oskar rakennutti Louna-tilan maille kauppatalon, missä toimi talouskauppa ja leipomo. Lahden voimakkaan kasvun vuoksi kaupassa myytiin myös rakennustarvikkeita, joiden kuljettamiseen ostettiin henkilöauto ja pari pakettiautoa. Oskarin serkut Heinosen veljekset myivät kaupassa lihatuotteita.
Johan Henrik Uusitalo, isälinjan isä no 4
Johan Henrik Uusitalo syntyi 1848 Lammilla. Vanhemmat lampuoti Eric Näsäkkä ja Lena Maja Ericsdotter.
Johan Henrik oli vuosia Lammin pappilan Onnenvuoren Klemolan tilan renkinä ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Karoliinan, joka oli saman pappilan piika. Johan Henrik ja Karolina Alexandersdotter aloittivat yhteisen elämänsä torppareina Lammilla. Vuonna 1888 Johan Henrik osti Lammin Arrankorvesta pakkohuutokaupassa määräalan, mikä määräala myöhemmin lainhuudossa sai tilan nimeksi Uusitalo. Tästä alkaen suvun sukunimi on ollut Uusitalo. Lapsia syntyi yhteensä kuusi, joista isoisäni Johan Oskar oli toiseksi vanhin.
Eric Johan Näsäkkä, isälinjan isä no 5
Eric Johan Näsäkkä syntyi 1821 Lammin Kataloisten Iloisissa. Vanhemmat olivat torppari Adam Thomasson ja Ulla Carlsdotter.
Eric Johan toimi lähes 40 vuotta Lammin Riikoisten kylän Näsäkän rusthollin lampuotina. Näsäkkä oli iso maatila, siinä oli vielä 1960-luvulla yli 400 hehtaaria maata. Eric Johan Näsäkkä kuoli lavantautiin vuonna 1868 vain 47-vuotiaana. Suvun perimätiedon mukaan hän kuoli katovuosien johdosta nälkään ja kaatui sairauden heikentämänä maantien ojaan
Adam Thomasson, isälinjan isä no 6
Adam Thomasson syntyi 1796 Lammin Kataloisten kylän Pietilässä. Vanhemmat olivat lampuoti Thomas Thomasson ja Lena Christersdotter.
Torppari ja nuorimies Adam Thomasson vihittiin 27.12.1819 suutarin tyttären piika Ulla Gröndahlin kanssa. Adam Thomasson toimi koko elämänsä torpparina Lammin pitäjän Kataloisten kylän eri taloissa. Adam kuoli vanhuuteen 77 vuoden iässä 1873.
Thomas Thomasson, isälinjan isä no 7
Thomas Thomasson syntyi 1769 Lammin Gammelgårdissa. Vanhemmat olivat lampuoti Thomas Hendricsson ja Lisa Mats dotter.
Bondeson Thomas Thomasson Lammin Kataloisten Äijälästä ja piika Lena Christersdotter Lammin Kataloisten Iloisisten torpasta vihittiin 1788. Thomas Thomasson toimi monia vuosia Lammin Kataloisten kylän Pietilän talon lampuotina ja kuoli 1818 tuntemattomaan sairauteen 49 vuoden iässä.
Thomas Henrichsson, isälinjan isä no 8
Thomas Hendrichsson syntyi 1744 Lammin Kurkijärven Alaskylässä. Vanhemmat olivat lampuoti Henrich Axelsson ja Christina Thomasdotter.
Thomas Hindrichsson ja Maja? Mattsdotter vihitty 1769, merkitty Lammin Kurkjärvi vihittyjen kirjaan. Thomas Hendrichsson toimi lähes parinkymmenen vuoden ajan Lammin kirkkoväärtinä eli seurakunnan taloudenhoitajana. Myöhemmin hänet on merkitty kirkonkirjoihin Lammin Kurkjärven Alaskylän Rekolan talon lampuotina. Thomas kuoli vanhuuteen 70 vuoden iässä 1814.
Henrich Grelsson, isälinjan isä no 9
Henrich Grelsson syntyi vuonna 1706 todennäköisesti Lammilla. Hänen vanhempiaan en ole yksiselitteisesti pystynyt selvittämään. Kirkonkirjoja ei ole ja henkikirjoista löytyy vain satunnaisia merkintöjä.
Henrich Grelsson oli naimisissa Christina Thomasdotterin kanssa. Henrich Grelsson toimi Lampuotina Lammin Kurkjärven Alaskylässä. Tiedot löytyvät Suomen asutuksen yleisluettelosta.
Lisäksi Henrich Grelsson on kirjattu Lammin seurakunnan Andra Wärd eli toisen kirkkoväärtin tehtävän hoitajaksi 1768-1773 rippikirjaan. Kirkkoväärti oli seurakunnan luottamustehtävä, mistä saatettiin maksaa kulukorvauksia tai jopa palkkaa. Lammin seurakunnalla oli poikkeuksellisen isot maa- ja metsäomaisuudet, joiden asioiden hoitamiseen käytettiin usein kirkkoväärtejä.
Henrich Grelsson on merkitty kuolleeeksi 72 vuoden iässä 1787 Lammin Kurkjärven Rekola kuolleiden kirjaan.