Qvantenburg

Kirjoita tekstisi tähän...

Säteritilan osto

Muutama vuosi vakinaisesta sotilaspalvelusta eroamisen jälkeen ritari ja eversti Carl Jacob von Qvanten osti Kambol-nimisen vanhan rälssisäterin Etelä-Ruotsista.  Kambol sijaitsee Vänern-järven lounaispuolella Dalbergså-joen suulla. Tila oli ollut parin sadan vuoden ajan eri aatelissukujen omistuksessa. Näitä olivat Tre Rosor, Posse, Papegoja, Lejonsköld, Segerfelt ja Cronhielm. Ennen aatelisomistusta Kambol oli ollut osa Dalaborgin suurta kuninkaankartanoa. Hallitsijoilla oli 1300-luvulta alkaen ollut suunnitelmia perustaa alueelle puolustuslinnoitus ja kaupunki. Läheinen raja Norjaan ja Tanskaan oli toistuvasti aiheuttanut alueella kahakoita.

Kambolin säteritilan kauppakirja on allekirjoitettu 13.7.1776 ja Sundalin käräjäoikeuden päätös lainhuudosta ja tuomiokirjasta annettu 5.11.1776. Asiakirjojen mukaan Kambolin säteritilan omistaja, everstiluutnantti ritari ja kreivi Carl Cronhielm Gustafsson, oli kuollut. Hänen kuolinpesänsä oli joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt maksamaan erääntyneiden velkojen lyhennyksiä eikä korkoja. Pankki ja velkojat edellyttivät huutokauppaa, mikä toteutettiin 11.1.1776. Useiden neuvotteluiden ja monivaiheisten maksu- ja rahoitusjärjestelyiden tuloksena ritari ja eversti Carl Jacob von Qvanten osti Kambolin rälssisäterin. 

Kambolin historia liittyy alueella jo 1300-luvulta lähtien olleisiin linnoituksiin ja kuninkaankartanoihin. Tästä johtuen Kambolin rälssisäteriin oli alusta alkaen kuulunut parikymmentä itsenäistä isoa tilaa torppineen ja muine maa-alueineen. Ote lainhuutopöytäkirjasta selventää asiaa.

Säteriet Kambol innehåller enligt 1776 års lagfartsprokollet många fastigheter: Kambol 1 mt med avhyste Hallebo utjord, skattefrälsehemmanen Nygård 1 mt, Klöfven 1 mt, Espesäter ½ mt, Bregård ½ mt och Lånstorp 7/8 mt jämte skattefrälsehemmanen Gaseberg ½ mt, Norra Ödetorp ¼ mt, Norra Ödetorp södre ¼ mt, Slåttsbacken 1/8 mt, Näs 1 mt, Jakobsyn 1 mt, Udden ½ mt, Råskog ¼ mt, Finnetorp ¼ mt, Tjärugrafven ¼ mt, Karihagen ¼ mt med dess utjord Ståckenäs ¼ mt, Muggerud 1/8 mt, Korshamma 1/8 mt, Långerud 1/8 mt, Spirekasan 1/8 mt, Askedalen 1/8 mt, Hultet 1/8 mt, Famsbol 1/8 mt, Svartebäck 1/8 mt och Björkåsen 1/8 mt och alla med torp och övriga tillhörigheter. [4]

Miten oli mahdollista, että Carl Jacob von Qvanten pystyi ostamaan vanhan aatelisomistuksessa olleen rälssisäterin? Hän ei perinyt mitään omaisuutta vanhemmiltaan. Lähes kahdenkymmenen vuoden palvelu upseerina oli varmaan antanut riittävän päivittäisen toimeentulon, mutta oli tuskin tarjonnut mahdollisuutta kerätä merkittäviä pääomia. Kauppakirjan ja lainhuutopöytäkirjan perusteella voi päätellä, että Kambolin edellinen omistaja oli velkaantunut enemmän kuin puolet omaisuutensa arvosta. Pankki, velkojat ja muut rahoittajat löysivät ratkaisuksi hovin kasvatin, jolla oli takanaan ansiokas sotilasura. Lisäksi aikakauden määräysten mukaan rälssisäterin piti pysyä aatelisessa omistuksessa.

Kuva Karta över Kambol sätesgården från året 1776 

Kambolin osto rahoitettiin pääosin uusituilla velkajärjestelyillä. Kokonaisuus näyttää kuitenkin olleen toimiva ja tuottoisa, sillä kymmenessä vuodessa Carl Jacob von Qvanten oli saanut velat maksettua. Tilan pinta-ala oli yhteensä yli kaksituhatta tynnyrinalaa, josta 1114 peltoa ja 929 metsää.[5] Tärkeintä oli ehkä kuitenkin se, että Kamboliin kuuluvilla tiloilla oli myös monenlaista kaupallista ja teollista toimintaa, kuten liuskekiven louhintaa, mylly, meijeri ja pitäjän markkinapaikka. [6]

Fideikomissi

Kaksi vuotta Kambolin ostamisen jälkeen Carl Jacob von Qvanten päätti muodostaa omaisuudestaan Qvantensburgin fideikomissin.   Ruotsissa fideikomissien perustaminen yleistyi 1600- ja 1700-luvuilla. Aatelin rälssitilojen säilyminen suvussa haluttiin turvata. Jatkuva taistelu aatelisvallan ja kuninkaanvallan välillä lisäsi fideikomissien perustamisen tarvetta. Vuoden 1686 testamenttisäännös ja vuoden 1734 laki mahdollistivat fideikomissin perustamisen ja perimysjärjestyksen yksityiskohtaisen määräämisen testamentilla. Kun fideikomissit lainsäädännöllä lopetettiin Ruotsissa 1960-luvulla, jäljellä oli vielä 216 fideikomissia, joista 107 oli puhtaita maanviljelykseen ja maatalouteen perustuvia.

Toukokuun 10. päivänä 1778 laadittu ja allekirjoitettu fideikomissi eli ruotsiksi Fidei Commiss Irättning on 28-sivuinen asiakirja, mikä sisältää fideikomissin muodostamisen, hallinnan ja toiminnan valvonnan keskeiset periaatteet, mutta myös lukuisan joukon käytännön yksityiskohtia asioiden hoitamisesta. Fideikomissin perustamisesta ei tuohon aikaan ollut lain tasoisia määräyksiä, vaan jokainen laati omaan tilanteeseensa sopivan säännöstön. 

Carl Jacob von Qvantenin laatiman fideikomissin periaatteet voidaan kiteyttää neljään pääryhmään: 

1) Eettiset ja moraaliset lähtökohdat. Aluksi Carl Jacob muistuttaa ihmisen rajallisesta vaelluksesta maan päällä ja toivoo jumalan siunausta kaikille niille, jotka hänen viimeistä tahtoaan tarkkaan seuraavat, ja jumalan kostoa jokaiselle, joka jollain tavalla yrittää muuttaa tai mitätöidä hänen viimeistä tahtoaan.

2) Fideikomissin perustaminen. Kaikesta hänen kuolemansa jälkeisestä omaisuudesta, niin kiinteästä kuin irtaimesta, muodostetaan fideikomissi, jonka omaisuutta ei saa myydä, pantata, vaihtaa tai millään tavalla hävittää, vaan kaiken omaisuuden pitää säilyä ikuisesti osana fideikomissia.

3) Fideikomissin haltijan eli ruotsiksi innehavaren määrittäminen. Pääperiaatteena on, että hänen jälkeensä ensin hallitsee leski niin kauan kuin asuu talossa ja pysyy naimattomana ja hänen jälkeensä ensiksi syntynyt poika. Kaikki mahdolliset variaatiot perimysjärjestyksessä käsitellään asiakirjassa ja selvitetään yksityiskohtaisesti. Omaisuudesta osattomaksi jääneiden sisarusten ylläpidosta huolehditaan niin kauan, kuin he asuvat kotona ja pysyvät naimattomina. Fideikomissin haltijan kuolemasta ja seuraajan määräämisestä tehdään tarkat pöytäkirjat kahden ulkopuolisen toimesta ja kaikista asiakirjoista toimitetaan kopiot hovioikeuden arkistoon.

4) Fideikomissin asioiden valvonta ja raportointi. Fideikomissi sisältää tarkat ja yksityiskohtaiset ohjeet tulojen ja menojen kirjanpidosta sekä vuosittaisista yhteenvedoista tilintarkastuksineen ja raportteineen hovioikeuden arkistoon. Laiminlyönneistä, omaisuuden huonosta hoidosta tai häviämisestä pitää laatia yksityiskohtaiset selvitykset, vaatia korvaukset fideikomissille ja tarvittaessa jopa vaihtaa kyvytön fideikomissaari järjestyksessä seuraavaan perijään.

Carl Jacob von Qvantenin laatimaa fideikomissia on tarkistettu muutama vuosi sen laatimisen jälkeen. Perusteena oli avioliiton solmiminen vapaaherratar Charlotta von Scheidingin kanssa. Vaimo tuli varakkaasta aatelisesta suvusta ja kummallakin oli oma erillinen omaisuutensa. Carl Jacobin kuoleman jälkeen testamentti on merkitty hovioikeuden pöytäkirjaan numerolla 2126 af Fidei Commiss Irättning den 2. Julii 1793. 

Fideikomissaari Carl Jacob von Qvanten kuoli Qvantensburgissa 55-vuotiaana 23.12.1789. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo vapaaherratar Charlotta von Scheiding sekä lapset Carola syntynyt 1781, Fredrika syntynyt 1782, Carl syntynyt 1783 kuoli lapsena, Carl syntynyt 1785 majuri ja tuleva fideikomissaari ja Johanna syntynyt 1787. Mielenkiintoista on havaita, että vasta neljännestä lapsesta eli toisesta eloon jääneestä pojasta tuli 4-vuotiaana fideikomissin seuraava innehavare. Qvantensburgin fideikomissi oli Qvanten-suvun hallussa lähes 150 vuotta aina 1920-luvulle asti.